VilleNisonen Osallinen ihminen

Harjoittelen dialogia maahanmuutosta

Harjoittelen dialogia maahanmuutosta.

Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu maahanmuuttoa intohimoisesti vastustaville tai puolustaville ääripäille. Eli niille jotka eivät omalta tunneperäiseltä tai muuten joustamattomalta suhtautumiseltaan ole kykeneviä näkemään muuta kuin oman mielipiteensä. En jaksa viedä aikaanne. Olen todennäköisesti mielipiteenne jo kuullut vaikka ette ole mitään vielä edes sanoneet. Syyllistyin juuri stereotypian muodostamiseen.

Usein annetaan ymmärtää, että maahanmuuttajan saapuminen Suomeen olisi helppoa. Tarkoitushakuisesti luoduissa mielikuvissa Suomen rajan ylitys tapahtuu kuten käynti kapakan heiluriovista. Todellisuus on toisenlainen. Suomessa hylätään oleskelulupa hakemuksia ja karkotetaan ihmisiä takaisin lähtömaahan. Konkreettinen esimerkki vuodelta 2014 on Somalian kansalaisten 1722 oleskelulupahakemusta joista hylättiin 1056 kappaletta. Samana vuonna tuli vireille 418 karkotusesitystä joista 258 päättyi karkotukseen.

Suomi on sitoutunut sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven pakolaissopimus. Nämä velvoittavat Suomea vastaanottamaan turvapaikan hakijoita sekä ns. kiintiöpakolaisia. Myös suomalaisen oikeusjärjestelmän ytimeen kuuluu perustuslain mukaisesti ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Nämä perusarvot luovat perustan moninaisuuden hyväksymiselle

Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat opiskelu, perhe ja työperäinen maahanmuutto. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan 425 000 työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta. Tämän tarpeen kattamiseksi tarvitaan maahanmuuttoa ja toimivia kotouttamispalveluja. Nykyisin EUn ja ETA- alueen ulkopuolelta tuleva ei saa työlupaa, jos Suomesta löytyy samaan työhön sopivia työntekijöitä. Tätä tulkitsen siten, että maahanmuuttajilla ei pyritä korvaamaan kotimaista työvoimaa.

Onko Suomi nykyisessä taloustilanteessa ja maahanmuuttajia kotouttavilla toimenpiteillä valmis vastaamaan työperäisen maahanmuuton ja lisääntyneen pakolaisuuden tuomiin haasteisiin?

Täysin varmasti uskallan väittää, että nykymallilla emme ole ja kehitystä täytyy tapahtua. Tarvitaan uudenlaisia ja joustavampia kotouttamispalveluita ja rohkeita kokeiluja, joiden onnistuminen vaatii rahallista panostusta. Rahankäyttö taantuman aikana kuulostaa pelottavalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että EU tukee taloudellisesti Suomea erilaisten integraatiota tukevien hankkeiden osalta. Tämä tarkoittaa, että käytämme osan Saksalaisten verorahoista omiin tarkoituksiimme. Väite, että suomalaisten verorahoilla elätetään ulkomaalaisia, ei pidä siis täysin paikkaansa.

Tässä konkretisoituu Euroopan unionin jäsenyyden hyötynäkökulma. Nykyaikaisessa talouteen pohjautuvassa maailmanjärjestyksessä voidaan hyödyntää maiden välisiä synergia etuja. Yhteisöllisyys ja muiden valtioiden luoma turva korostuu, erityisesti taloudellisesti heikossa tilanteessa. Taantuma kaikessa ikävyydessään antaa mahdollisuuden tai pakottaa tilanteen uudelleen arviointiin ja tulevaisuuden näkymien hahmottamiseen. Taantuman aikana on järkevä panostaa tulevaisuudessa tarvittavaan koulutukseen ja kehitykseen. Koulutus tukee ja vauhdittaa talouskasvua sen alkaessa.

Mitä voisivat olla uudenlaiset ja joustavammat kotouttamispalvelut. Näkisin järkevänä tehdä kokeiluja missä varoja ohjattaisiin suoraan maahanmuuttaja yhteisöihin siten, että he voisivat itse kehittää elinkeinojaan. Virkamiesten osaamiseen luottavassa Suomalaisessa yhteiskunnassa on se heikkous, että uusien innovaatioiden syntyminen on vaikeaa systeemin kontrolloivan luonteen vuoksi. Rahat olisivat tietenkin nimetyn yhteisön edustajan ja virkamiesten ulottuvissa, mutta vastuu kehittämisestä siirtyisi ruohonjuuritasolle. Osallistuminen ja potentiaali sekä vastuullisuus kohtaisivat. Täysin syli avoinna ei voida kuitenkaan olla. Kaikki eivät syystä tai toisesta kotiudu Suomeen. Integraation epäonnistuminen aiheuttaa toisinaan ilmiöitä jotka ovat hyvin pelottavia ja aiheuttavat turvattomuutta. 

Maahanmuuttajien tekemät rikokset herättävät mediassa huomiota ja luovat epävarmuutta kansalaisissa. Rikokset eivät aina ole Suomessa pysyvästi asuvien tekemiä. Tilastoissa pitäisi pyrkiä erittelemään ja huomioimaan ns. turistirikokset. Maahanmuuttajien tekemät rikokset, kuten kantaväestönkin ovat kuitenkin suuri huolenaihe. Tämä vaatisi perusteellista rikosten syiden ja taustojen tutkimista sekä tiukempaa ja varhaisempaa puuttumista. Ongelmallista tässä on myös se, että rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat luovat stereotypiaa joka asettaa Suomen lakeihin ja kulttuurin asettuneet kunnialliset maahanmuuttajat aiheettomille epäilyksille alttiiksi. Samoista stereotypioista kärsivät mm. Suomen romanit.

Rikollisuuden on todettu kasaantuvan vain tietylle osalle maahanmuuttaja populaatiosta. Samoin on kantasuomalaistenkin kohdalla. Nykyinen lainsäädäntö pitkittää liiaksi ehdottomien tuomioiden langettamista. Tämä on Suomen oikeuslaitokselle, maahanmuuttoasioista päättävillä viranomaisille ja poliitikoille iso kehittämisen paikka. Aihe liittyy osittain myös vankeinhoidon sisällölliseen kehittämiseen sekä karkottamiskäytäntö menettelyyn.

Sisäministeriön strategiassa kulkee tavoite maahanmuuton hallittavuuden ja turvallisuuden huomioimisesta. Hallittu maahanmuutto huomioi myös yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden. Hallitun maahanmuuton voidaan ajatella olevan myös Suomeen sosiaalistuneiden maahanmuuttajien edunmukaista. Turvallisuus, taloudellinen vakaus ja hallittavuuden tunne vähentävät kantaväestön ja maahanmuuttajien ääriryhmittymien syntyä ja aktiivisuutta.

Historiallisesti tarkasteltuna taantumien ajat lisäävät epävarmuutta, asenteet kovenevat ja pelko ohjaa ajattelua. Pelko ja epävarmuus ajavat ihmisen tekemään nopeita ratkaisuja joiden lopputulosta ei kyetä riittävän hyvin arvioimaan. Olisi tärkeää, että tätä kaikkia Suomalaisia ja suomessa maahanmuuttajina asuvia koskettavaa kuumaa perunaa/ jamssia osattaisiin käsitellä ja uskallettaisiin puhua avoimesti ilman vihapuhetta ja leimaantumisen pelkoa. Haluaisin osallistaa Suomessa asuvia maahanmuuttajia enemmän mukaan tähän keskusteluun.

Suomi ei ole enää se kansallisvaltio minkä rakentaminen vaati vahvaa yhteistä ja itsenäistä identiteettiä. Valtion lyhyttä ikää ja voimakasta identiteettiä ajatellen, meillä on ollut vasta hyvin lyhyt aika pohtia ja sopeutua mitä globaali vastuu muista ihmisistä meille tarkoittaa ja miten me siihen suhtaudumme. Elämme aikaa missä ihmisten tekoja peilataan aina valtaväestöstä luodun normaalin käsitteeseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kaikki maailman kansalaiset kaikkialla pitävät omiensa puolta. Silloin, kun kansalaiselle tulee tunne, että hänen verovaroillaan veroja maksamaton muukalainen saa samat edut, olaan ristiriitatilanteessa.

Toimituksen poiminnat